Enkeli Elisasta on muodostunut viimepäivien aikana suorastaan ilmiö. Ensiksi iltapäivä ja aikakausilehdet kertoivat kansalle 15 vuotiaasta tytöstä, joka koulukiusaamisen takia teki lopullisen ratkaisunsa. Seuraavaksi kansalle kerrotaan koko tarinan olleen täyttä humpuukia. Asiasta toitotettiin myös facebookissa näiden ärsyttävien tilapäivitysten avulla, jotka pitäisi jakaa, koska muuten olet julma ja tunteeton sika. Samankaltaisiin viesteihin törmää sosiaalisessa mediassa lähes päivittäin. Milloin on hevosta pahoinpidelty, milloin on norsunpoikaa kiusattu ja koska pitää sytyttää virtuaalikynttilä jonkun katastrofin uhrien muistolle. Älkää nyt käsittäkö väärin, kauheita asioitahan nämä on ja ymmärrän miksi ihminen haluaa tehdä jotakin maailmanparannuksen eteen. Varsinkin, kun se tapahtuu klikkaamalla ”Tykkää” ja ”Jaa” nappuloita.
Meillä oli myös syksyllä mahdollisuus olla todellisia aktivisteja painamalla ”Tykkää” nappulaa yhteisössä jossa uhattiin ryhtyä yleislakkoon tiettynä päivämääränä. Syytä nyt en muista..Olisiko se liittynyt torkkupeittoihin? Jokatapauksessa tykkääjiä tuli useita tuhansia. Valitettavasti paikalle saapui reilu kymmenen henkeä. Suurin osa ellei kaikki näistäkin työttömiä tai lomalaisia. Suomalaisista on hävinnyt aikojen saatossa kuuluisa taistolaishenki ja tilalle on tullut niin sanottu ”Toitotushenki”. Toitotushengellä viitataan näkyvään protestointiin yhteiskuntaa ja maailmaa vastaan. Valitettavasti kyseinen aktiviteetti tapahtuu kotisohvalta tai tietokonetuolilta käsin. Peruspertsalle tuntuu myös olevan tärkeämpää se, että kaverit ja kollegat näkevät hänen välittämisensä, kuin itse asia. Kuinka moni ”Tykkää” ja ”Jaa” nappulan klikkaajista olisi oikeasti valmis nousemaan barrikaadeille vauvanorsun puolesta? En minä ainakaan…
Itse en periaatteen vuoksi klikkaile kyseisiä nappuloita, ellei kyseessä ole video, jossa apina pissii omaan suuhunsa. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että olen laiska ja ahne paskiainen.
Okei. Valehtelin. Tänään jaoin linkin, jossa kerrottiin norsunpoikasten kaltoinkohtelusta. MUTTA EN TYKÄNNYT! Koska norsunpoikasten pieksäminen on väärin.Enään en ole facebookstandardeilla niin paskiainen. Silti on jäänyt niin monta tykkäystä, jakoa ja kynttilän sytytystä väliin, että vielä on matkaa paremmaksi ihmiseksi.
Olisi käytännöllistä, jos tykkäyksellä olisi rahallista arvoa. Jokainen tykkäys antaisi dollarin asian puolesta. En tosin tiedä, miten apinan pissimistä voisi enää tukea.
Niin joo! Elisaan vielä palatakseni. Nyt on otsikoissa pyörinyt epäilyjä Elisan todellisuuden suhteen. Ilmeisesti suuren lehtitalon kätyrit olivat selvittäneet ettei Elisan kerrottuna kuolinpäivänä ollut kuollutkaan yhtään 14,15 tai 16 vuotiasta nuorta. Nyt asiasta kiistellään Elisan julkisuuteen tuoneen kirjailijan ja…no jonkun välillä. Mukaan saatiin jopa poliisi tutkimaan asiaa. Itse jäin miettimään lehden motiivia selvittää kyseinen asia. Eikö kiusaaminen ole kuitenkin ajankohtainen asia ja eikö se ole aiheuttanut aikaisemminkin itsemurhia. Jos Elisa todetaankin mielikuvituksen tuotteeksi, niin saadaanko me taas kiusata? Itse lähden heti haukkumaan vähemmistöjä jos paljastuu, että homma oli kusetusta.
Tässä nyt oli ensimmäinen blogimerkintäni kaikessa rujoudessaan. Ilmoitelkaa jos haluatte lueskella lisää ajatuksistani.
Kielipoliiseille terkkuja!
Enkeli-Elisa, Facebook, Laiskuus, maailmanparannus
Merkinnät RSS-syötteenä
Hei Frans!
Kiitokset kiinnostuksesta ja kritiikistä blogia kohtaan. Suosittelen suhtautumaan blogiin tietynlaisella varauksella ja jopa huumorilla. Ainakin tuota viimeistä kohtaa ajatellen. Ensimäinen kohta taisi olla enemmänkin filosofista ajattelua. Kuitenkin hienoa että, joku jaksaa uskoa journalismin hyviin motiiveihin. Eikä vain siihen, että mitä vetävämpi otsikko, sitä enemmän myyntiä.
Itse yritän ajatella kahta asiaa vaa-assa. Toisella puolella on mahdollinen itsemurhan ”tarttuminen” ja toisella puolella tieto varsinkin nuorille siitä mitä kiusaaminen voi pahimmillaan aiheuttaa.
Kiusaamisen loppuminen on lähtöisin nuorista. Ei aikuisista. Todellisuudessa opettajilla, vanhemmilla tms ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia lopettaa kiusaamista. Kiusaamiseen voidaan toki puuttua. Ehkä konkreettinen nimittely ja pieksäminen saadaan loppumaan. Kiusaamisen keinot on kuitenkin monet. Voidaan juoruta, jättää pois ryhmästä, kiusata nimettömänä netissä yms. Keinoja on loputtomasti. Minun mielestä kaunis ajatus olisi se, että nuorten päähän saataisiin näiden ikävien esimerkkien avulla mitä voi tapahtua. Tokihan se on vain kaunis populistinen ajatus, mutta aina voi unelmoida.
Ja nyt toistaiseksi Elisa ”kampanja” on vielä tutkinnan alla, joten sen todenperäisyyteen en ota sen suuremmin kantaa..
– Itse jäin miettimään lehden motiivia selvittää kyseinen asia.
Lehden motiivi on täysin selvä. Journalismin tärkein olemassaolon oikeutus on totuus. Jos lähdetään valehtelemaan minkä tahansa hyvän asian eteen, niitähän löytyy kullekin omansa.
– Eikö kiusaaminen ole kuitenkin ajankohtainen asia ja eikö se ole aiheuttanut aikaisemminkin itsemurhia.
On, vaikka en käsitä, miten liität nämä asiat yhteen. Tärkeämpää on se, että enkelimäisen itsemurhan julkisuus on sitä, mistä asiantuntijat yksimielisesti varoittavat, ilman yhtään poikkeusta. Itsemurha tarttuu.
– Jos Elisa todetaankin mielikuvituksen tuotteeksi, niin saadaanko me taas kiusata?
Nyt saat selittää, millaista mentaalista akrobatiaa pitää harjoittaa päästäkseen tuollaiseen johtopäätökseen. Oikeasti, totuudella on itseisarvo. Näet sen jo siitä, että projekti/kampanja on käytänössä jo tuhoutunut osoittauduttuaan epärehelliseksi.
Sensijaan rehellisiä ja tietoon perustuvia kampanjoita on olemassa. Koulurauhaa-lehtikin on alkanut uudelleen ilmestyä, ja se tekee asioita oikeasti, ei vain luulottele tekevänsä peukuttamalla. Sillä on auttava puhelin.